Onko työhyvinvointiin panostaminen investointi vai kustannus?

Työhyvinvointi on noussut keskeiseksi puheenaiheeksi nykypäivän työelämässä. Mutta onko työhyvinvointiin panostaminen kallista? Onko se investointi vai kustannus? Millaisilla mittareilla voidaan arvioida panos-tuotto-suhdetta? Mielestäni yrityksen hyvinvointia ja sen tilaa voidaan mitata usein eri tavoin. Sairauslomien määrä, tuloksen kasvu/lasku, tehokkuuden nousu/lasku ja työtyytyväisyys ja pysyvyys, voivat olla hyviä mittareita.

Yksi sairauslomapäivä maksaa yritykselle noin 350 euroa. Keskimäärin yksi henkilö on sairaana 9 päivää vuoden aikana ja yhden henkilön sairastelun kustannus voi näin ollen nousta jopa 3150 euroon vuodessa. Kun otetaan huomioon nämä luvut ja kerrotaan ne useammalla työntekijällä, niin työhyvinvointiin panostaminen alkaa mielestäni näyttäytyä järkevänä investointina.

Miten valita mihin panostaa työhyvinvoinnissa?

Onko parempi vastata henkilöstön toiveisiin, yrityksen näkemyksiin vai yrittäjän intuition varaan? Jos henkilöstön toiveisiin vastaaminen on ajatuksissa, niin onko mietitty, että se ei vastaa kaikkien toiveisiin? Miten se haaste on ajateltu taklata? Kaikkia ei voi ikinä miellyttää, mutta on keinoja, joilla ei ainakaan pahoita kenenkään mieltä tietoisesti. Tai onko yrityksessä jotain kipupisteitä, joihin yrityksen mukaan pitäisi saada muutosta? Mistä niihin voisi saada apua? Tarvitaanko ulkopuolinen, hoituuko sisäisesti? Jos vastaus on "en mä pysty nyt miettimään, kun on niin kiire" niin hanki ulkopuolinen. Pyydä apua ja kevennä omaa kuormaa asian suhteen. 

On tärkeää seurata aktiivisesti myös työhyvinvointipanostusten vaikutuksia. Jos jokin toimenpide ei tuota toivottuja tuloksia, se ei tarkoita, että kaikki panostukset ovat turhia. Eikä se tarkoita sitä, että on tuhoon tuomittua edes yrittää yhtään mitään. Sen sijaan siitä voi ottaa oppia ja tehdä parempia valintoja tulevaisuudessa.

Kun yritys hankkii uuden ohjelmiston tai työvälineen, sen tavoitteena on yleensä parantaa työn tehokkuutta ja mielekkyyttä. Miten näitä mitataan, miten hyöty perustellaan? Onko hyötyjen näkeminen mahdollista heti vai vasta ajan kuluessa? Entä jos hankinta osoittautuu huonoksi? Ajatteletko, että meillä ei muuten enää koskaan panosteta näihin ohjelmistoihin, kun se edellinenkin oli ihan susi! Vai ajatteletko, että noh, tämä ei tällä kertaa toiminut, tätä ei samaa osteta ainakaan uudestaan. Onko hankinnan mahdollinen epäonnistuminen vain osa yritystoiminnan riskejä?

Kokonaiskuva työhyvinvoinnista osana liiketoimintaa

Yritysten onkin syytä tarkastella kokonaiskuvaa myös työhyvinvoinnin näkökulmasta. Työhyvinvointiin panostaminen voidaan nähdä kustannuksen sijaan investointina, joka tuottaa pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä ja hyötyjä niin henkilöstölle kuin yritykselle. Vähemmän sairauspoissaoloja, vähemmän vaihtuvuutta, enemmän sitoutumista ja tehokkuutta, parempaa tulosta. Pidempiä työuria, parempi maine työnantajana, helpompi rekrytoida uusia työntekijöitä, asiakkaiden yhteyshenkilöt pysyvät samoina. Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään.

Autan asiantuntijayrityksiä tekemään parempaa tulosta hyvinvoivan, motivoituneen ja sitoutuneen henkilöstön avulla. Varaa 30 min maksuton työhyvinvoinnin strategiapuhelu ja katsotaan voinko olla sinulle avuksi. 

KetäAkatemia Oy / Anne Rantala

Jaan samoja ajatuksia myös somekanavissani, joten otathan kanavat seurantaan!

Seuraa KetäAkatemiaa LinkedIn:ssä, Instagramissa ja Facebookissa. Löydät myös kirjoittajan, Anne Rantalan LinkedIn:stä.